Peukaloisen retket (Nirusu no Fushigi na Tabi)

Nimi: Peukaloisen retket (ニルスのふしぎな旅 / Nirusu no Fushigi na Tabi)

Vuosi: 1980-1981

Valmistusmaa: Japani

Tuotantoyhtiö: Studio Pierrot

Ohjaaja: Hisayuki Toriumi, Mamoru Oshii

Peukaloisen retket on 52-jaksoinen animesarja, joka perustuu palkitun kirjailijan Selma Lagerlöfin klassikkoromaaniin Peukaloisen retket villihanhien seurassa vuodelta 1906. Teos tilattiin alun perin lukukirjaksi kouluihin opettamaan Ruotsin maantiedettä ja kulttuuria. Kirjasta on tehty useampaa vähälle huomiolle jäänyttä animaatiosovitusta, ehdottomasti parhaiten tunnettu versio on 80-luvun alussa tehty TV-sarja, josta vastasi vielä nykypäivänä toimiva Studio Pierrot, joka on muun muassa Naruton animen takana, Peukaloisen retkien ollen näiden ensimmäinen tuotanto.

Ruotsin maaseudulla asuva Nils Holgersson on huonokäytöksinen ja itsekäs poika, jonka lempipuuhiin kuuluu kotieläinten kiusaaminen. Nils onnistuu nappaamaan tuvasta kotihaltijan, joka pojan käytöksestä suivaantuneena loihtii hänet peukaloiseksi. Samalla yksi tilan hanhista nousee ilmaan päästäkseen ohi lentävän villihanhiparven mukaan Lappiin, Nilsin takertuessa tämän mukaan. Jos Nils mielii ikinä palata ihmiseksi on hänen parannettava tapansa ja hyvitettävä tekonsa tulemalla eläinten ystäväksi.

Kuvanlaadun tarjoaa Youtube screenshotit

Tarinan premissi on hyvin vahva, mielestäni sen teemat ovat paitsi tärkeitä, myös huomattavasti puoleensavetävämpiä kuin se että Nils vain pääsisi muuten vaan jollekin iloiselle seikkailulle. Tunteellinen investoituminen on tarinan läpi korkealla.

Nilsin muutos pahimmasta kauhukakarasta hyväsydämiseksi ja myötätuntoiseksi pojaksi tapahtuu luontevasti ja katsoja saadaan myös onnistuneesti säälimään häntä huolimatta siitä millainen hän oli sarjan alkupisteessä. Hänessä pysyy myös tiettyjä piirteitä läpi tarinan, tämän harrastaen parannuksen tehtyäänkin kiivastuneena typerien asioiden möläyttämistä sekä ajoittaista leikkimielistä kiusoittelua.

Vähän jäin kyllä odottamaan valaistaisiinko ikinä enemmän mitään mahdollisia tekijöitä miksi Nils alussa käyttäytyy miten käyttäytyy, kun tämän vanhemmat päivittelevät miten pojasta tulikin tuollainen, kun hän oli pienenä ollut niin kiltti. Ei mitenkään välttämätön seikka mutta ihan mielenkiintoinen.

Jaksojen sisältö onnistuu pysymään hyvin monipuolisena, sisältäen rutkasti erilaisia tapahtumapaikkoja, konflikteja niin monenmoisten eläinten kuin ihmistenkin kanssa, kuin myös paljon erinäistä kansanperinnettä, jossa päästään hyvin irtautumaan tarinan yleisestä asetelmasta.

Kuten vähän jo avasin, Nils on itse asiassa todella hyvä hahmo ja protagonisti. Varsinkin kun miettii miten vaikka Disneyn viimeaikaisissa tuotoksissa tunnutaan olevan kuolettavan allergisia minkään vikojen, virheiden, huonojen ja väärien päätösten tai ylipäätään minkäänlaisten negatiivisten piirteiden antamiselle päähahmolle (uskokaa pois kirjoittajat tai ohjaajat tai tuottajat tai ketkä semmoisesta ikinä ovatkaan vastuussa; ei siihen kuole), niin on todella virkistävää investoitua päähahmon oikeaan redemption-kaareen.

Muu hahmokaarti tarinassa on aika vaihtelevaa laatua. Esimerkiksi Martissa, kesyhanhessa jonka matkassa Nils roikkuu olisi todella paljon potentiaalia; tämä ei tietenkään kaikkia maatilan eläimiä pahoinpidellyttä poikaa halua mukaansa alkuunkaan, mutta kehittyy nopeasti Nilsille ainoaksi turvaksi joka hänellä on kodistaan, mutta näiden kahden bondaus jää sarjan edetessä hyvin vähäiseksi. Ennemminkin tuntui siltä että Martti on vielä sarjan loppupuoliskollakin kohtuuttoman tyly Nilsiä kohtaan, kuin että nämä olisivat kaksi hahmoa jotka nahistelustaan huolimatta ovat parhaita ystäviä. Muu hanhiparvi on hyvin rasittavaa sakkia valtaosan ajasta. 

Animeen lisätty hamsteri ei onneksi ole ängetty mukaan vain markkinoitavaksi sidekick hahmoksi, vaan on ihan hyödyllinen tarinassa ainakin siltä kannalta, että Nils päätyy monissa jaksoissa seikkailemaan itsekseen milloin minnekin, jolloin tällä on kyllä hyvä olla mukana joku jonka kanssa olla vuorovaikutuksessa. Peukaloista ja hanhia piirittävä kettu Smirre on myös ihan toimiva Rakettiryhmä tyyppinen antagonisti; aina uusia selkkauksia aiheuttava uhka mutta etusijassa humoristinen sellainen.

Itse Nilsin ohella parhaimpia henkilöitä tarinassa ovat ehdottomasti hanhiparven johtaja Akka Kebnekaise, joka erottuu etenkin vahvana hahmona kun naisroolien laita on keskeisten henkilöiden keskuudessa aika huonolla tolalla, ja Gorgo-kotka joka jää sääli kyllä vähän pieneen rooliin, sillä pidin kovasti tämän osasta tarinassa.

Animaatio pysyy jaksosta toiseen tasaisen laadukkaana. Välillä tulee ihan hirmu kauniita shotteja joissa varsinkin taustat pääsevät loistamaan, tuntuvat melkein maalauksilta jotka voisi laittaa kehyksiin.
Tärkeimpien hahmojen designit ovat tehokkaita; simppeleitä mutta erittäin tunnistettavia. Erilaiset lintuhahmot ovat suuressa osassa ja lintulajeilla tuntuu olevankin parhaimmat ja omaa silmää eniten miellyttävimmät hahmodesignit sarjassa (propsit muuten animaattoreille että ovat näin hyviä piirtämään lintujen siipiä, niitä on helkkarin vaikea animoida).
Vähän kyllä pistää silmään miten eläinlajien ulkonäkö huitelee läpi sarjan hyvin karikatyyrimäisen ja hyvin realistisen välillä milloin mitenkin; itse tykkään yleensä siitä että piirtotyylillä on joku johdonmukaisuus. Tiedättehän, tuntuu vähän hassulta katsoa esimerkiksi jotain Mauri Kunnas tyylistä hirveä todella realistisesti piirretyn rastaan vieressä.

Mielenkiintoista, mutta ei mitenkään epätavallista kyllä, suomalaisille ja valtaosalle TV-sarjaa katsoneista muutenkin tutut musiikit, jotka sävelsi tšekkiläinen Karel Slovoba, eivät ole Peukaloisen retkien originaali ääniraita, vaan alkuperäisessä japaninkielisessä julkaisussa on enemmän animetyylinen meininki. Vähän vaikea kuvitella sarjaa ilman sen todella tunnistettavaa ja uniikkia alkutunnaria ja soundtrackia.

Peukaloisen retket kuului vahvasti omaankin lapsuuteen ja nyt kun vanhempana katsoi sarjan läpi kokonaisuudessaan, osasi kyllä arvostaa miten koskettava ja vilpitön kertomus kyseessä on. Vähän kyllä ottaa päähän ettei tällaisia sarjoja ole enää nykypäivän sukupolville saatavilla, vaan tästäkin on väännetty joku järkyttävä 3d-remake.