Hurja jengi 2 (The Bad Guys 2)

Nimi: Hurja jengi 2 (The Bad Guys 2)

Vuosi: 2025

Valmistusmaa: Yhdysvallat

Tuotantoyhtiö: Dreamworks Animation, Sony Pictures Imageworks

Ohjaaja: Pierre Perifel, JP Sans

Dreamworksin The Bad Guysin ohjannut Pierre Perifel ilmaisi kiinnostusta jatkon tekemiseen tarinalle jo ennen kuin ensimmäinen filmi oli ulkona ja kaikkien netflix cashgrab lyhärienkin jälkeen ei ole yllätys että elokuvalle on nyt ilmestynyt jatko-osa. Tuotanto aloitettiin jo vuonna 2022 ja toiseksi ohjaajaksi liittyi JP Sans joka johti ensimmäisen Bad Guysin hahmoanimaatiota. Elokuvan ensi-ilta Yhdysvalloissa oli elokuussa ja on saanut asialliset teatterituotot ja kriitikoiden palautteet.

Istuttuaan vankilatuomionsa, Susi, Käärme, Hai, Tarantella ja Piraija yrittävät saada uuden alun ja löytää paikkansa yhteiskunnassa, mutta kurjalla menestyksellä. Jengi joutuu ojasta allikkoon, kun uusi rikollistiimi kiristää heidät palaamaan pahoille teille ja avittamaan historian suurimmassa ryöstössä.

Jatko-osana tämä tekee paljolti sen mitä pitääkin: tarinan kulku edellisen elokuvan jälkeen on luonteva ja kiinnostava, panokset ja eeppisyys on nostettu korkeammalle ja uudet tuttavuudet ovat hyvä lisä hahmokaartiin.

Premissi on todella hyvä, toteutus vaan voisi olla parempi. Juonenkulku itsessään on vetävä, mutta moni asia kuitataan nopeasti ilman sen kummempaa syvällisyyttä ja esimerkiksi yksi elokuvan isoimmista käyttövoimista – Dianen henkilöllisyyden entisenä rikollisena suojeleminen – lässähtää loppua kohden huolella ja tästä kaaresta suoraan sanottuna puuttuu olennaisia osia, suurempana prioriteettina selkeästi pidetään (ihan omasta rehellisestä mielipiteestäni) epäolennaisempia asioita. Pahin ongelma on mielestäni että leffa loppuu ihan liian nopeasti.

Elokuva käsittelee kyllä redemption tarinaa aika freshillä tavalla. Monesti tämän tyyppisissä stooreissa pahikset saavat kaiken anteeksi parannuksen tehtyään ja elävät sitten onnellisina elämänsä loppuun asti; Hurja jengi sen sijaan ei saa karistettua menneisyyden rikoksiaan pois, vaan ovat jatkuvasti suurennuslasin alla ja saamassa kaikkien vihat niskoilleen joka käänteessä, yhteiskunnassa joka on tuominnut heidät ensi hetkistä asti. Kurjaa mutta todenmukaista. Joudutaan kohtaamaan myös se dilemma, miten alun alkujaan motiivi kaidalle tielle siirtymisessä oli löytää onnellisempi elämä, mutta nyt huomataan että asiat tuntuvat olleen paljon paremmin silloin pahistelun päivinä.

Hahmojen puolesta on myöskin sekä isoa plussaa että harmillista miinusta.

Siinä missä ekassa leffassa tuli fiilis että kaikki saivat sopivan verran huomiota rooleihinsa nähden, nyt tuntuu moni jäävän pelkistetyksi. Esimerkiksi Käärmeeseen suhtaudutaan vain yhtenä Suden (joka ei muuten ole kummoisen korkealla omassa lempihahmojeni tier listassa) sidekickeistä, vaikka potentiaalia olisi paljon enempään. Mainittakoon että tällä on kyllä iso leffojen välinen hahmokehitys ja oma hauska sivujuoni tässä osassa.

Alkuperäinen tarkoitus oli että tämän leffan pääpahiksella Kittyllä olisi yhteinen menneisyys Dianen kanssa, jossa näiden läheiset välit tuhoutuivat kun toinen halusi tehdä parannuksen ja toinen katkeroitui ja muuttui entistä pahemmaksi. Tämä olisi ollut isossa roolissa elokuvassa, mutta skräpättiin kokonaan pois syistä joita voi vain arvailla. Buu. En tajua. Sen lisäksi että tämä kehittäisi hurjasti näitä kahta hahmoa (etenkin Diane joka mielestäni ansaitsisi paremman kohtelun leffan käsikirjoitukselta), tuon asetelman poistaminen jätti selkeästi juoneen aukkoja ja heikensi narratiivia.

Kitty on kumminkin päheä hahmo, sekä massiivinen kehitys ensimmäisen osan antagonistista ja tämän kaksi rikostoveria ovat myöskin loistavia persoonia. Ekasta elokuvasta tutulla poliisipäälliköllä on myös mahtava kehitys Hurjan jengin kaveriksi, kun joutuu tekemään yhteistyötä näiden kanssa ja alkaa lopulta todella sympatisoimaan heitä.

Animaattorit ovat yhä liekeissä. Näkee selkeästi että elokuvan omaa ilmettä ja 2D - ja 3D-animaatiolla eksperimentointia on haluttu puskea entistä pidemmälle; tuntuu että piirrosanimaatio elementtejä on mukana yhä enemmän ja animaatiota on viety vielä elastisempaan ja animea parodisoivaan suuntaan (pariin otteeseen elokuva jopa vaihtaa kokonaan sarjakuvamaiseen piirrostyyliin vahvistamaan jotain liioiteltua reaktiota). Elokuvaus on todella puhtaasti rakennettu ja toimintakohtaukset ovat vertaansa vailla.

Tämä on muuten ensimmäinen ison studion animaatio jonka lopputekstien kuulen sisältävän lausunnon joka kieltää oikeustoimilla uhaten elokuvan käyttämisen tekoälyn treenaamiseen.

Mukaan valitut pop-biisit eivät ole yhtä muistettavia kuin edellisessä osassa, mutta siitä tähän jatko-osaan palannut Daniel Pemberton on jälleen säveltänyt aivan älyttömän jytkyn soundtrackin.

Ei missään nimessä huono elokuva tai jatko-osa, tietyllä tavalla hauskempi kokemus kuin ensimmäinen ja erittäin virkistävää nähdä teattereissa ison studion leffalle jatkoa joka ei tosiaankaan vedä kaikkea hyvää viemäristä alas. Missattu potentiaali jää vaan hampaankoloon. Vähän kyllä arveluttaa että mitä se Hurja jengi sitten hurjastelee jos meinaavat ruveta kolmannen elokuvan kanssa huseeraamaan.