Balto

Nimi: Balto

Vuosi: 1995                                      

Valmistusmaa: Yhdysvallat, Iso-Britannia    

Tuotantoyhtiö: Amblin Entertainment, Amblimation 

Ohjaaja: Simon Wells

Balto on HYVIN löyhästi 1920-luvun tositapahtumiin perustuva, Steven Spierlegin omistaman Amblimation-animaatiostudion kolmas ja viimeinen tuotos. Elokuva ei menestynyt hyvin box-officessa joutuessaan kilpailemaan Pixarin Toy Storyn kanssa, Amblimation suljettiin pian sen ilmestymisen jälkeen ja työntekijät liittyivät osaksi Dreamworksia. Balto poiki myös (jostain syystä) kaksi suoraan DVD:lle mennyttä jatko-osaa 2000-luvulla, mutta tuollaiset tekeleet kannattaa tunnetusti suosiolla jättää huomiotta.

Alaskan Nomessa puhkeaa kurkkumätäepidemia, ja kaupungin parhaat rekikoirat valjastetaan hakemaan lääkettä lasten pelastamiseksi. Valjakko ei kuitenkaan koskaan palaa takaisin Nomeen, jolloin ihmisten ja koirien syrjimä koirasusi Balto lähtee etsimään kadonnutta koiravaljakkoa ja lääkelastia.

Elokuva sanoo perustuvansa tositapahtumiin, mutta itse käyttäisin ilmaisua "tositapahtumien inspiroima" tai jotain vastaavaa. Historiallista todenmukaisuutta ei elokuvassa nimittäin ole kuin vain ihmisiin keskittyvissä kohtauksissa, sekä lopussa kun näytetään New Yorkin Central Parkissa sijaitseva Baltolle ja Nomen rekikoirille omistettu patsas ja muistolaatta. 

Oikea Balto oli rodultaan alaskanhusky ja tämän omistaja oli Norjasta kotoisin oleva Leonhard Seppala. Matka tehtiin myös useammalla valjakolla, ja aiheeseen liittyy paljon kiistaa siitä miten lähinnä vain Balto nousi kuuluisuuteen, siinä missä esimerkiksi matkan vaikeimmasta osuudesta selvinneen valjakon johtokoiran Togon suoritusta ei aikoinaan juuri noteerattu, mistä Seppala itse oli hyvin harmissaan. Itse pitäisin ihanteellisimpana elokuva adaptaationa sellaista jossa päähahmoihin kuuluisi useampia näistä koirista.

Tämmöinen asioiden vääristely (tarkoitan nyt erityisesti oikeaa elämää, en tätä animaatioleffaa niinkään) ottaa tietty aina päähän, mutta jätetään se nyt sikseen etten keskity pelkästään siihen.

Elokuvan juoni kulkee ihan hyvin, jotkin kohtaukset tuntuvat vähän irtonaisilta, ja yhdessä vaiheessa oletin elokuvan loppuvan, mutta sainkin huomata että "Aa, se jatkuukin vielä, okei." Muuten tarina etenee ihan jouhevasti.

Youtubessa tuli vastaan poistettu kohtaus, jossa valjakon mulkvisti johtokoira Steele/Kiilu saa surmansa aika rajulla, ja todella hämmentävällä tavalla (en oikein saanut storyboardeista selvää mitä sille tarkalleen tapahtui...?). Ymmärrän miksi tämä jätettiin pois, sillä se olisi latistanut paljon odotettua onnellista loppua liikaa.
Luojan kiitos kyseinen hahmo ei muuten ollut nimetty minkään oikean koiran mukaan tai muuta, se olisi ollut jo todella paskamaista toimintaa.

Elokuvasta saattaa muuten jäädä semmoinen käsitys että Balto olisi susi äitinsä puolelta, mikä on mielestäni vähän kummallista, (eikö Balto olisi silloin kasvanut susien parissa sen sijaan että pyörisi ihmisten ympärillä) mutta se saattoi ihan hyvin olla vaan joku "your mom" -joke.

Hahmot elokuvassa ovat ihan toimivia; Balton ihastus Jenna on mukava hahmo, ja he ovat kyllä Balton kanssa ihan kiva pari.

Heikoimpia hahmoja ovat kaksi jääkarhua, joiden on tarkoitus olla vain hassuja ja söpöjä. Nämä ovat mielestäni hyvin kummallisia ja turhanpäiväisiä hahmoja, Balton venäläisessä Boris-hanhi kaverissa on ihan tarpeeksi comic reliefiä. 

Taistelukohtauksen päätteeksi Balto putoaa jäihin, jolloin ne nallet pelastavat hänet koska niiden pitää voittaa veden pelkonsa (hohhoijaa). Sitten oho, Jenna näköjään satutti tassunsa kaikessa tohinassa, koska juoni vaatii että hän ja muut hahmot palaavat kotiin jotta Balto jatkaisi matkaansa yksin. Miksei JENNA voinut pelastaa Baltoa ja loukkaantua siinä?? ÄÄÄÄRRHHH

Balto käy läpi hahmokaaren jossa hän hyväksyy susiverensä ja ymmärtää sen toimivan myös vahvuutena, ja pidän siitä miten hän ei halua mukaan valjakkoon todistellakseen mitään tai saadakseen Jennaa huomaamaan itseään tai jotain, vaan aidosti haluaa auttaa lapsia. (Jennan perheen oli sitten parempi adoptoida Balto elokuvan tapahtumien jälkeen >:'/)

Olen nähnyt elokuvan nyt parisen kertaa, ja joo, meinasin pillittää molemmilla kerroilla lopussa kun ihmiset paijaavat ja kehuvat Baltoa.

Tuo valkoinen susi on tehty niin ihanasti ;_;

Animaatiota on pakko kehua; eläimet on animoitu taitavasti ilmeitä ja liikkeitä myöten, eikä realistisemmalla tavalla piirretyissä ihmisissäkään ole moittimista (mitä ei voi sanoa kaikista animaatioelokuvista joissa pääosassa ovat eläimet ja ihmiset on toteutettu vähemmän piirroshahmomaisesti). Erityismaininnan ansaitsee myös todella hienosti toteutettu karhu, joka on täysin musta ääriviivoja korvaavia highlightteja sekä pupillittomana leiskuvia silmiä lukuun ottamatta.

Valaistusta on käytetty välillä todella hienosti, ja taustat ovat aina huippukauniita.

Balton designista pidän kovasti, hän on selvästi susimainen muihin koiriin verrattuna, ei vain ulkonäkönsä vaan myös elekielensä ja liikkeittensä puolesta. Sudet muuten esitetään elokuvassa kivan mystisinä (eivät esimerkiksi puhu mitään). 

Vähän kyllä ihmettelen miten Nomen kaltaisessa takapajulassa on kaiken maailman rotupiskejä afgaaninvinttikoirista bulldoggeihin, (älkää käykö kimppuuni jos ne eivät olekaan juuri noita laatuja, koirarotu tietämykselläni ei paljoa kerskuta) mielestäni hahmoista olisi saatu toisistaan tunnistettavia vaikka kaikki olisivat olleet jotain rekikoiran tapaisia.

Soundtrackin muistettavin osa on valkoisen suden ilmestymisen aikana kuultava score, joka oli minulle ainakin ehdoton kohokohta elokuvassa.

Vaikkei Balto tosiaan ole mikään historiallisesti todenmukainen teos tai paras mahdollinen tribuutti Nomen rekikoirille, oli se silti mukavaa ja ajoittain jopa hienoa katseltavaa.