Operaatio Majava (Hoppers)

Nimi: Operaatio Majava (Hoppers)
Vuosi: 2026
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö: Pixar animation studios

Ohjaaja: Daniel Chong

Hoppers on tänä keväänä ensi-iltansa saanut Pixar animaatio. Elokuvan ohjannut Daniel Chong palasi Pixarille vuonna 2020, luomansa Cartoon Network - sarjan We Bare Bearsin tultua päätökseen, ja aloitti elokuvan konseptoinnin. Alkuvaiheessa Chong oli suunnitellut tarinan keskiössä olevan pingviinit, mutta idea ei innostanut Pixarin luovan puolen johtoa, sillä animaatioelokuvia pingviineistä oli tämän mielestä jo riittämiin. Tarinan pääosaan pääsivätkin lopulta majavat.

Keskellä yritystään pelastaa paikallinen luonto moottoritieprojektilta, 19-vuotias opiskelija Mabel saa selville tutkimuksesta, jossa ihmiset pääsevät soluttautumaan eläinten joukkoon siirtämällä tietoisuutensa robottiseen eläimeen. Mabel kaappaa käyttöönsä robottimajavan, ja yrittäessään saada eläinkunta mukaan puolustamaan kotiaan, aiheuttaa näiden vallankumouksen ihmisiä vastaan.

Aluksi en ollut hirveämmin kiinnostunut tästä elokuvasta, sillä yksi ensimmäisiä asioita mitä siitä kuulin, oli että leffan luonnonsuojeluteemoja oli pitänyt tekovaiheessa laimentaa, ettei siitä tulisi liian kontroversiaali. Luonnonsuojelu. On nykyään kontroversiaalia. Terveisin Pixar. Studio joka on tehnyt muun muassa WALL-E:n.

Kumminkin, kun tämän nyt päädyin katsomaan, niin pidinkin yllättävän paljon tästä elokuvasta. Teema ja tietyt juonenkäänteet alkavat olla jo aika monessa eläintarinassa nähtyjä, mutta toteutuksessa on sen verran sydäntä ja persoonaa ettei tämä mitenkään tylsää katsottavaa ollut.

Mabel on hyvin todentuntuinen persoona ja 

myös tehokas protagonisti siinä mielessä että on oikeasti se joka puskee toiminnallaan ja joskus pahasti mokaamallakin juonenkulkua eteenpäin, sen sijaan että päähenkilölle vain tapahtuu asioita ilman että tämä voi itse näihin vaikuttaa.

Mabelin hahmo resonoi myös monella tavalla itseäni; etenkin tuntuu että omalle ikäluokalle on hyvin tuttua voimattomuuden tunne kun muita ihmisiä ympärillä ei vaan kiinnosta ja niitä joilla on valta vaikuttaa asioihin, vielä vähemmän. Elokuva käsittelee siis mielestäni tärkeää teemaa muutenkin kuin ympäristönsuojelun osalta.

Tuntuu että kaikkia hahmoja käytetään aika sopivasti. Myös sivuhahmoista tykkäsin, etenkin majavakuningas-Georgesta ja robottieläinprojektia vetävistä tiedemiehistä.

Eläinten neuvosto, joka koostuu jokaisen eläinryhmän omista hallitsijoista, ovat hupaisia persoonia, vaikka sivuroolissa ovatkin ja konsepti on sen verran hauska että voisin katsoa elokuvan jo pelkästään tuosta. Ei sillä että tämä kummemmin mitään jatko-osaa kaipaa, mutta jos semmoinen pitää tehdä, niin se voisi pyöriä sitten sen ympärillä että näiden kaikkien pitää tehdä Georgen kanssa yhteistyötä tai jotain.

Nipotusta aiheuttaa elokuvan pääantagonisti, hyönteisten johtajaksi nouseva perhosentoukka. Tai lähinnä miten parantumattomana ja koomisen pahana tämä esitetään (hyönteisiä itsessään ei kuvata mitenkään pahoina, ainoastaan tämä tyyppi on joku mielipuolinen maailmanvalloittaja syystä X ja Y). 

Koko leffa pyörii luonnonsuojelun tärkeyden ympärillä, niin vähän harmittaa että pahis on ötökkä (en kyllä olisi tykännyt jos mikään eläin olisi kuvattu loppuun asti pahana), sillä hyönteiset ovat äärettömän tärkeitä luonnon tasapainossa, mutta jäävät aina luonnonsuojelukeskustelun ulkopuolelle eikä niiden henkiä pidetä saman "arvoisina" kuin muiden eläinten, kuten hahmot itsekin huomauttavat.

Mielestäni tähän elokuvaan ei tunnu sopivan että mukana on joku 100% paha antagonisti joka syödään lopussa, jos jopa poliitikko joka haluaa pistää luonnon paskaksi tekee parannuksen. Ymmärrän että jos tarinan iso teema on uskoa että kaikissa on hyvää ja kaikille pitää antaa mahdollisuus muuttua yms yms, niin halutaan ehkä näyttää että kaikki eivät halua ottaa sitä mahdollisuutta vastaan jos se annetaan. Mutta oliko sen pakko olla se ötikkä.

Tykkäsin kyllä animaatiosta ja sen tyylistä; ilmeet ovat aivan loistavia ja hyvin simppeli ulkoasu on miellyttävä.

Jotain mitä huomasin, on että yleensä en tämän tyylisuunnan animaatioissa hirveämmin välitä ihmishahmojen ulkonäöistä, mutta tässä elokuvassa tykkäsin paljon myös ihmisten designeista, erityisesti Mabelin. (Alun perin olin vähän harmissani että tämä olisi taas niitä elokuvia jossa ihmishahmo on suurimman osan elokuvasta eläimen tai muun kehossa eikä omassaan, mutta Mabel saa myös ihmisenä paljon ruutuaikaa) Eläinten designit kokonaisuuksissaan vähän vaihtelevat – jotkin eläinlajit kääntyvät animaation tyyliin selvästi paremmin kuin toiset – mutta yleisesti elokuvan hahmot ovat söpöjä (pidin siitä miten ihmisten näkökulmasta eläimillä on pelkät nappisilmät ja eläinten näkökulmassa ilmeikkäämmät).

Musiikki oli välillä hyvinkin eeppistä, myös lopputekstien kappale Save The Day on todella kiva biisi.

Kaikesta huolimatta tämä oli tosiaan liikkis ja hupaisa elokuva; myöskin ensimmäinen Disney-Pixar elokuva useampaan vuoteen jonka olen edes viitsinyt katsoa, eli mukava yllätys. Pixar-elokuvat ovat omalla kohdallani olleet viime vuosina hyvin epäkiinnostavia, mutta samalla joitain niistä parjataan mielestäni typeristä syistä, tämä mukaan lukien. Suosittelen antamaan mahdollisuuden, etenkin näille jotka ovat originaaleja elokuvia, eivätkä jotain rahanlypsy-jatko-osia.